Hongkong

Hongkongiin saapuminen tapahtui aika sumussa, sillä lentoa edeltävänä yönä olin nukkunut 1,5 tuntia ja lennon aikana unta kertyi pelkästään 3 tuntia. Pohjalla oli vielä kevyet univelat viikonlopulta, joten loppuen lopuksi, kun pääsimme hotellille, parin tunnin päiväunet venyivät seitsemän tunnin nokosiksi. Paikallinen oppaamme, täydellistä kantoninkiinaa puhuva Antti, tykkäsi varmaan hyvää kun aikataulut hieman venyivät. 

Seuraavat kolme päivää kuluivat Hongkongia kiertäessä. Pääasiassa kaupungista jäi mieleen levottoman korkeat rakennukset, kuumottava aurinko, loistavasti toimiva julkinen liikenne ja suhteellisen kalliit hinnat – eli asiat, joihin turisti ensimmäisenä kiinnittää huomiota. Hongkong on omaksunut erittäin paljon tapoja länsimailta, mutta kaupunki ei kuitenkaan tunnu samalla tavalla monikulttuuriselta tai tylsältä kuin esimerkiksi Singapore. Hongkongissa on aistittavissa jonkinasteinen kiinalainen henki ja se on hyvä asia.

Ehdimme olla kaupungissa vain lyhyen aikaa, mutta tuona aikana kävimme katsomassa muun muassa perinteiset turistikohteet kuten Victoria Peakin, Ocean Parkin, piraattitorin ja kaupungin baarikeskittymän. Sinäänsä Hongkong tarjoaa nähtävää ainakin kolmen päivän pikavisiitin ajaksi, mutta silti jotain jäi puuttumaan. Hongkong ei tarjonnut oikeastaan mitään uutta. Samat asiat ja tavat löytyvät Kaakkois-Aasian kehittyneimmistä maista ja aikaisemmin mainitsemani kiinalainen henki ei kuitenkaan ole kauhean vahva. Itse hongkongilaiset ovat varmasti ylpeitä kaupunkinsa kansainvälisyydestä – ja syystäkin – mutta minulle kolme päivää oli juuri sopiva aika kaupungissa hengailuun. Kärsimättömyyteen saattoi tosin vaikuttaa myös kova halu päästä vaihto-opiskelemaan ja asumaan Melbourneen.

Ehkä Hongkongiin olisi päässyt paremmin sisälle ajan kanssa ja jonkin paikallisen alkuasukkaan opastuksella, mutta en siltikään usko, että Kiinan erityishallintoalue pystyy tarjoamaan mitään kovin mullistavaa verrattuna aikaisemmin näkemiini Aasian maihin. Tsori vaan. Ehkäpä seuraava Aasian-matka tulisi suunnata manner-Kiinan alueelle tai esimerkiksi Japaniin. Toisaalta kolmen päivän ajan Hongkongissa oli kyllä hauskaa ja oli etenkin helmeä nähdä vanhaa opiskelukaveria pitkästä aikaa. Cheers, mate! Seuraavan kerran suomalaisia kavereita näkeekin vasta vuodenvaihteen tienoilla.